sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Vihkiminen 4.6.2010

Vaimoni vihittiin diakonissan virkaan 4.6 Lahdessa. Monen vuoden aherrus päättyi ja tällä hetkellä upea vaimoni viettää ansaittua lomaa "salamatkustajan" kanssa Tammisaaressa mökillä.

Vaikka en ole enää kovinkaan innoissani minkään tunnutuskunnan korkeakirkollisista menoista , tässä vihkimismessussa oli jotain joka kosketti minua syvältä.

kuluneet vuodet ovat olleet todella rankkoja meille molemmille, on mahtunut niin seurakuntakriisi , vesivahinko, pidempi sairasloma ja hiljattain päättyi n. 2 vuoden työttömyys. Voisi todella todeta että kuluneet vuodet ovat olleet " verta , hikeä ja kyyneleitä" vaimoni on ahertanut käsittämättömän paljon opintopisteitä viimeisen vuoden aikana , sitkeästi ja ahkerasti. ja niiden lisäksi monta työharjoittelupaikkaa on käynyt läpi.

Mutta jotta tästä ei tulisi valitusvirttä on nostettava esiin muutamia hyviä ja huippuhetkiä,
Olemme saaneet yhdessä kulkea läpi noiden vaikeuksien , toisia tukien. Olemme saaneet huomata että Jumala pitää huolen ihmeellisellä tavalla. Hän sallii kovan ajan ja Hän kasvattaa. Jumalan korkeakoulu ei ole mukava , mutta se voi olla tarpeen tulevaisuutta ajatellen. Jumalamme on yllätyksiä täynnä.

Saimme huomat myös sen , että on uskovia jotka auttavat toisia uskovia , jopa niin että valvovat ympärivuorokauden. Se on todellista rakkautta.

Tietysti meillä on upeinta se että saamme odottaa esikoistamme , laskettu aika on heinäkuun lopussa , jo avioliitossa vihkiydyimme vanhemmuuteen; uskon että tässä kohden Jumala on jälleen mukana " savenvalajan käsin" Hänellä on valta ja voima muokata ruukku sellaiseksi kuin Hän sen tahtoo. Ihmisen osa on ainoastaan taipua ja nöyrtyä Jumalan käsiin. Se on vaikeinta , ihminen nöyrtyy vasta viimemetreillä , Jumala tulee "ylipuhua ihminen nöyräksi"

"Jeremian sana: «Sinä olet taivutellut minua«, kuuluu hepreaksi: «Pititani Adonai vaepat; chazaktani vatuchal«, 'Sinä olet puhunut minut yli, Herra, ja minä olen tullut ylipuhutuksi; olet käyttänyt voimaasi ja saavuttanut tarkoituksesi'. Nykyhepreassa sana peti merkitsee ihmistä, joka voidaan «puhua yli«. Kristittyinä olemme hyvinkin kovakorvaisia, ja Jumalan täytyy usein käyttää kovaa kieltä ennen kuin suostumme hänen nuhteisiinsa."

Minun kovettunutta sydäntäni pehmitettiin Jeremiaan 1:1-9 kohdalla
4 Minulle tuli tämä Herran sana:
5 "Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi".
6 Mutta minä sanoin: "Voi Herra, Herra! Katso, en minä kykene puhumaan, sillä minä olen nuori."
7 Niin Herra sanoi minulle: "Älä sano: 'Minä olen nuori', vaan mene, kunne ikinä minä sinut lähetän, ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua.
8 Älä pelkää heitä, sillä minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut, sanoo Herra."
9 Ja Herra ojensi kätensä ja kosketti minun suutani. Ja Herra sanoi minulle: "Katso, minä panen sanani sinun suuhusi.

Samoin kun vaimoni harteille laskettiin stoola se osoitti minulle Jeesuksen keveää iestä jota joikainen uskova kantaa.... Olemme siis perheenä Jumalan edessä valmiina lähtemään minne Hän sitten meitä ikinä kutsuukaan. Olen todella sanaton Jumalan hyvyyden edessä.

Kasvakaamme kiinni Jeesukseen Kristukseen ja palvellaan Häntä iloiten .

Ei kommentteja: