lauantai 15. joulukuuta 2007
C.O. Rosenius usko yhdistää
Kirjasta usko yhdistää s.14 "Mutta ajattele taas apostolin sanoja: eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel" (Room.9:6). Eivätkä kaikki ne ole kristittyjä, jotka kantavat kristityn nimeä. Mikään ei niin ärsytä niitä, jotka eivät usko, kuin että Jumalan lasten ja mailmanlasten välille vedetään selvä raja ja sanotaan vain harvojen pelastuvan. Mutta mitä se hyödyttää.Sanat eivät ole meidän vaan Jumalan sanoja. Ja tämä ero on oleellinen. Eivätkö muuten maailmanlapset itsekin väitä, että niiden joukossa, jotka sanovat itseään kristityiksi, vain harvat ovat sitä todella. Ja Herra itse sanoo, että niistä, jotka tulevat vieraiksi, muutamia heitetään ulos (Matt.22:3,25:1-13). Miten käy sitten niille, jotka eivät ole edes välittäneet tulla? Kun ensi on jätetty syrjään valheveljet ja neitsyet, joilla ei ollut öljyä lampuissaan, ja eroteltu akanat jyvistä, ei sadosta tosiaankaan ole paljon jäänyt jäljelle. Kristityksi ei tulla vain käymällä kirkossa ja osallistumalla seurakunnan elämään ja toimintaa. Siksi ei myöskään tulla karttamalla maailman huveja ja iloja käyttäytymällä siten kuin kristityltä odotetaan ja esiintymällä hurskaana ja jumalisena. Ankarinkaan oikeaoppisuus ei tee kristityksi. " Moni on voinut saada runsaastikin valoa taivaasta mutta kulkee silti kohti kadotusta" joku on sanonut näin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti